Tänään se oli. Jännitti ihan kamalasti. Yleensä en jännitä työhaastatteluja. Mutta tänään iski päälle joku ihme fiilis. Luin netistä työpaikan sivuja ja senjälkeen olin ihan paniikissa. Mutta haastattelu meni mun mielestä hyvin. Haastattelijoita oli kaksi. Samalla piti täyttää papereita kun kysymyksiä sateli. Kyllä tuli itseään kehuttua. Hyvien puolien kertominen haastattelussa on aina vähän arveluttavaa. Mitä sitä kehtaa kertoa? Huonoja puolia eivät kysynetkään.

Ensi viikolla ilmoittavat. Pitäisi aloittaa elokuussa. Mun L O M A  alkaa elokuussa. Just.

Mietin myös pitäisikö vihjaista pomolle. Hän jää lomalle maanantaina. Jos saan sen paikan sanon itseni heti irti. Irtisanomisaika kaksi viikkoa. Hankala yhtälö.

Nyt huonoin puoli on se että HALUAN sen paikan. Se on juuri mulle. Mut on luotu juuri siihen työpaikkaan. Aivan varmasti. Sit jos mä en pääsekkään sinne. Sitä masennuksen määrää. Mutta toisaalta mä etin joka asiasta hyvät puolet. Aina. Tähän asti se on toiminut.

Esikoinen oli reissussa mukana. Odotti autossa tunnin. Luki ja pelasi kännykällä. Sitten käytiin kaupoilla. Vessapaperia ja talouspaperia isot säkit. Pesäpalloräpylä. Pyörään juomapulloteline. Kaikkea tarpeellista. Miehelle olutölkki tuliaisiksi. Esikoinen valitsi jonkun ulkomaisen tölkin. Näytti kuulemma hienolta. Eskarille legopaketti tuliaisiksi, poliisiauto.

Kamalan tyhjä olo nyt. Väsyttää. Kaksi työpäivää, sunnuntai vapaana edes. Sitten kolme työpäivää ja 4 vapaata. Sitä odotellen!