Eilen olin ekaluokkalaista vastassa sovitussa paikassa, jo melko lähellä kotia. Poikaa ei kuulunut ja kello vaan meni eteenpäin. Sitten lähdin koululle päin, ei näy poikaa. Ajattelin kyllä että nyt on reitti vaihtunut. Kävelin rivakasti kotiin ja sain hänet matkalla kiinni. Oli mennyt tosiaan toista reittiä. Sitten sovittiinkin että en enään tule vastaan. Aina kun ei voi tietää kuka kaveri voi kulkea niin se reitti sitten muotoutuu sen mukaan.

Tänään tuli sitten ensimmäistä kertaa yksin kotiin. Toi kaverin tullessaan ja lähtivät heti ulos. Sanavarastoon on tullut uusia sanoja (tänään yhdestä autosta kuului HIP HOPPIA...) ja on niin ison pojan tuntuinen. Kyllähän tuossa illalla vielä sohvan nurkassa syliin käpertyi...Iltasaduksi on nyt kahtena iltana luettu isoveljen vanhaa aapista. Mielenkiintoista luettavaa SUSI SISU....Kuopus kuitenkin tykkää.

Huomenna pitäisi kuulemma tulla uudet työvuorolistat. Innolla odottaa hän.