Esikoinen leikkasi itse hiuksensa. Hänellähän on pitkät hiukset, ponnarille saisi. Kesän alussa ehdottelin hiusten leikkuuta vähän lyhyemmiksi, sanoin että tulee kuuma kun et sitä ponnariakaan suostu pitämään. Ei. Mutta nyt hän huomasi itse asian. Ehdotin parturiin menoa. Ei hän siellä kyllä koskaan ole käynyt. Keittiösaksilla oli sitten eilen lyhentänyt. Näytti yllättävän hyvältä. Minä annoin paremmat sakset ja tänään oli hiustyyli taas lyhentynyt. Peilin kanssa oli niitä takaa leikellyt. Ja vessa täynnä karvoja...Meillä onkin koko perhe tämmöinen kotiparturiperhe. Viimeeksi olen käynyt kampaajalla ennen Kuopuksen syntymää, noin 10 vuotta sitten. Eihän sitä nyt aina...

Kuopus on viettänyt ulkoilmaelämää tämän viikon. Tänään nukkui kymmeneen. Pari tuntia kotona oloa, tappelua veljen kanssa, syömistä, legoilla rakentelua ja Prätkähiirien katsominen telkasta. Kello 12 leikkipuistoon. Kello 16 kotiin. Sitten syömistä ja lastenohjelmien katsomista. Kello 17.30 futisharkkoihin. Kävin juuri hakemassa mutta jäi vielä kaverin kanssa puistoon ja kaverin isä tuo kohta kotiin. Kesällähän sitä ulkona pitää olla. Esikoinen taas ottaa takaisin viimeviikkoista menetettyä peliaikaa. Vuoroin koneella vuoroin pleikkaria. Osansa kyllä kun kaveri Porvoosta on perheensä kanssa hotellissa tämän viikon. Kaveri(kin) on kovin innostunut peleistä. No, kyllähän tuo pesäpallotreeneissä sentään kävi.

Minä olin eilen jämäkkänä töissä heti aamulla. MINÄ lähden sitten kello 16.00. Ja lähdin. Olisihan niitä töitä ollut mutta ei mitään akuuttia. Joutivat odottamaan tätä päivää. Pakko pitää välillä puoliaan tuolla, saisihan sitä olla kellon ympäri. Mutta positiivista että varasin syyslomaviikon vapaaksi. Ylitöitä tulee senverran että on mitä pitää. Yes!

Töissä on työntekijä joka aloitti muutama viikko ennen kuin jäin lomalle. Että on nyt ollut pari kuukautta talossa. Hänellä on todella ihmeellinen tapa: kun hänelle selittää jotakin niin hän sanoo: juu juu ja hymyilee. Eli itselle tulee olo että asia on ymmärretty täysin. Mutta näin ei ole. Hän ei jostain syystä kerro että ei ymmärrä. Mietin että missä vika, enkö osaa selittää vai mikä on vikana. Sain kyllä kuulla muilta samaa asiaa että ei pelkästään minun selityksissäni ole vikaa. Tänään ennen kotiin lähtöä selittelin muutamaa asiaa mitkä pitää tänään hoitaa kun hän on iltavuorossa. Itselle tulee todella tyhmä olo kun kysyy monta kertaa YMMÄRRÄTKÖ sinä. Ja toinen hymyilee mutta en tosiaankaan tiedä menikö viesti perille. Jätin työpöydälle vielä semmoisia kivoja muistutuslappuja...Ehkä hän ajan kanssa oppii. Tai sitten ei. Mutta kertoisi reilusti jos ei tajua.