Perjantailla ei ole perjantain merkitystä kun on huomenna työpäivä. Tylsää.

Esikoinen on siellä kotibileissä. Nehän kestävät 17.00 - 22.00. Yhdeksältä tuli tekstiviesti. Saanhan jäädä tänne yöksi, please!!!! No en antanut lupaa. Sitten puhelin soi ja asiasta keskustellaan. Ei, et jää yöksi. Mutta kun P saa jäädä. Mutta sinä et jää. Miksi....Sitten tuli viesti: lähden kello 23.00? Vastasin: OK jos sinne käy. Että tämmöistä. Mietin että voisi olla eriasia jos pippalot olisi pojan luona...Tai vaikka tuntisin nuo vanhemmat. Luulenpa että asiasta vielä keskustellaan. Mutta näistä tyttöjutuista minua kismittää se että poika ei niin kamalasti ole puhunut, on valehdellut minne menee viikolla. Yritin selittää että eihän siinä mitään pahaa ole. En ymmärrä. Olenko minä niin tiukkis ettei minulle voi puhua asiasta. Poika varoitteli etten sitten vaan soita hänelle. Mutta sovittiin että pitää puhelimen päällä vaikkakin äänettömänä. MIksi? No jos minulla on jotain todella tärkeää asiaa sinulle. MItä? No vaikka että talo palaa. Entä sitten? Joo.

On tietenkin hyväksyttävä se että poika kasvaa ja kaikkia asioita ei kerrota äidille. Ei tarvitsekkaan. Tässä on nyt selvästi tämmöisten linjanvetojen paikka.

Nyt tuli viesti: Yöksi? Vastasin: Ei, jos et uskalla yksin kävellä tulen mieluusti vastaan.

Hoh hoijaa. Jos menisi nukkumaan ja jättäisi miehen vastaanottamaan poikaa. No en mä malta. Yritän pysyä hereillä.