Tänään olenkin ollut ihmeellisen aikaansaapa ja energinen. Niinkun töitten jälkeen. No ei , kyllä minä sielläkin olin tehokas, tottakai. Just.

Käytiin hiihtolenkillä Kuopuksen kanssa. Esikoinen oli itsepuolustuksessa. Mielettömän ihana keli hiihtää tämmöinen -5 astetta pakkasta. Jäälle on ajettu latu, tilauksessa siis viikonlopuksi aurinkoista säätä niin mennään sinne. Autolla ensin lähemmäksi ja siitä sitten ladulle.

Tein iltapalaksi perunarieskaa. Todella hyvää lämpimänä. Vanhempi poika tykkäsi mutta nuorempi ei.

Flunssa kun tosiaan töissä jyllää niin huomiseksi oli vajetta iltavuoroon. Pomo taas vihjaili asiasta mutta en sanonut mitään. Olisi kysynyt suoraan. Mielelläni en tee iltavuoroja kun mies on iltavuorossa. Jos olisi kysynyt niin olisin suostunut. Laittoi sitten tekstiviestin jossa sanoi itse tekevänsä illan ja pyysi minua tulemaan aamulla aikaisemmin. Jos ehtisin... Vastasin OK. Täässä savossa varsinkin ihmiset ovat kovia vihjaamaan. Ei puhuta suoraan. En tykkää ollenkaan. Toisaalta minä olen ehkä liian suoraan puhuva monen mielestä täällä. Mutta minusta se on paljon selkeämpää ja helpompaa. Mitä sitä tekemään selvistä asioista turhan vaikeita.