Tulipas persoonallinen otsikko. No tänään on äitini syntymäpäivä, 65 vuotta! Onnea! Vaikka ei hän tätä blogia lue. Kuitenkin.

Meillä oli tänään taas hallipäivä. Aamupäivällä luistelua ja iltapäivällä uintia. Väsynyt poika oli Kuopus. Hyvä juttu. Huomenna kouluun lähdössä pääsemme jo siihen vaiheeseen että minä herätän pojat ja lähden töihin. Mies on aloittanut työnsä 6.00. Sitten Esikoinen varmistaa että Kuopus lähtee 7,15 kävelemään kohti koulua. Siis ensimmäistä kertaa aivan yksin kotoa asti. Puhuttiin siitä tänään ja ei poika kamalan kauhuissaan asiasta ollut. Ei nyt illallakaan siitä mitään maininnut. Kysyi minulta päivällä että mitä hän saa jos tekee niin? Vastasin että sinä pääset kouluun...Kun ei tuo aamu-ja iltapäivähoitopaikka poikaa kiinnosta ollenkaan niin ei ole oikein vaihtoehtoja. Kyllä se tästä.

Kaksi päivää töitä ja sitten onkin viiden päivän vapaa. En laita yhtään vastaan, en. Viikonloppuna oli tosi väsynyt olo. Olin jopa sängyssä maaten keskellä päivää mikä on todella harvinaista. Se kirja vaan uupui. Aloitin Paasilinnan kirjaa hevosista. Mikähän sen nimi nyt oli...Mutta tuo hevosen sielunelämä ei oikein iskenyt. Tiistaina viimeistään pitää käydä kirjastossa.

Nyt tekisi mieli vaihtaa vapaalle. Siis käydä jossakin. Ilman poikia. Yleensä tahti meikäläisen käynneille "ulkona" on kerran vuodessa. Mutta tänä syksynä miehen työt ovat sotkeneet mahdollisuuksia, kun kaikki viikonloput ovat menneet töissä. Ja meillä ei oikein ole hoitopaikkaa molemmille pojille. Toinen voi mennä anopille ja appiukolle mutta eivät molemmat, yhtäaikaa. Siis miehen kanssa ei olla oltu ulkona 7,5 vuoteen! Tai kyllähän sitä järjestelemällä asian voisi hoitaa. Mutta se on jäänyt. On sitten käyty vuorotellen ulkona. Kohtahan ne pojat muuttaa kotoa pois. Onhan sitä sitten aikaa. Tai sitten ei.

Nyt katselemaan unia. Viime viikolla näin unta Valjakkalasta. Töissä törmäsin häneen ja hän kidnappasi minut. Oli kiva olla iltavuorossa yksin kun mielikuvitus alkoi jylläämään. No, en minä kovin säikky ole. Siinä unessa vielä ajattelin että pojat soittaa kohta kotoa että ei kai Valjakkala vaan vastaa puhelimeen...